Sunday, November 19, 2006

Ooppera

Taas on ollut pientä väliä kirjoittamisessa, aika on kuitenkin rajallista, meille on suotu se sama aika, mutta sen käyttö on hyvin yksilöllistä. Jokatapauksessa kirjoitan taas pienen pätkän. Yhden asian voin paljastaa, kaikki sanat ovat joillain tavoin hyvin tunnettuja seuraavassa runossa.

Ooppera 19.11.07.

Pimeys ensimmäinen
miekankantaja porteilla
orjuutettu pimeyden valtaistuin

Tähden epätoivon muodot

Kolmen liitto tragedian teatterissa
keisarin sudet viemäreissä
hautamaa kuolleiden valtakunta
kuolemattomien

Kyynelten järvi, rautapiha
hullut peikot viikatteineen

Musta kuu itkee lapsiaan

- Sigurd Sabelhjärta

Thursday, November 09, 2006

Tie

Tie on pitkä ja arvaamaton, se on täydellinen ja epätäydellinen, siellä piilee totuus niille, jotka sen voivat ymmärtää. Tie on täydellinen kaikkine epätäydellisyyksineen.

Tie 9.11.'06.

Täydellisyys
ei ole aina sitä
että on paras tunteeton

Täydellisyys
on usvaa asfaltin keskellä
osaa olla molemminpuolinen

Täydellisyys
julma arvaamaton luonto
ja välillä tien keskelläkin

Täydellisyys
enemmän kuin osiensa summa
totuus vaillinainen epätodellinen

Ymmärtää ja haluta
halki tuon tien
vaikka se olisi kuinka leveä

- Sigurd Sabelhjärta

Friday, November 03, 2006

Valmius

Runotorstain haasteeseen vastaten, valmius on kyseessä. Toiset odottavat ja toiset ennen aikojaan.

Valmius 3.11.'06.

Taivasten reunoilla
viliposta kovin hyvät näkymät
maanpäälliseen historiaan

Maan päältä
sieltä juuri lähdit
et vain osannut odottaa
malttaa mieltäsi

Taivasten reunoilla
katselet kulkuani vielä tunnet
odotat lähtöäni

Maan päällä minä
meidän itsemme erona
et valmis vielä

Minä valmiina jo vuodet

-Sigurd Sabelhjärta

Wednesday, November 01, 2006

Lumen maailma II (Suomen totuus)

1.11.'06.

Jäätää
pakkasta vähän, liian vähän
ettekö te parempaakaan pysty

Pakastaa lunta ja
lumessa karaistuu kuumat
ihmisten muodostamat
terät

Pyryttää on sumuista
Hahmot haihtuvat kuin ilmaan
katoavat jättämättä merkkiä

Lumettaa maailman reunoilta
elävien keskuuteen pyhä
vuodenajoista lämpöisin
vain mielikuvituksen kautta

Sataa ja sataa
pitävät Jumalat
hyvänä kansana

- Sigurd Sabelhjärta