Lippu toiseen maahan

Tyhjyys avartaa, mutta tuo huolen tullessaan. Seuraavaksi nimetön.

22.4.'07.

Avasin oven ja astuin huoneeseeni
ei täällä ole mitään
teit tästä tyhjyydestä kotoisan
ei täällä ole mitään
maku oli jo häipynyt

Valo levittyi tasaisesti
tasaisesti kasvoilleni
niille suruille, iloille, sanoille
pintaa sileää rikkoen
suklaan makea muisto

Ei täällä ole mitään

-Sigurd Sabelhjärta

Kotoisa

Kotoisa on kunnianosoitus sille kauneudelle, jonka minä tunnen. Se on tunnetila, esteettisyys, jossa minuus on vireillä. Kotoisa on puolikas unelmaa. Runotorstain haasteelle.

Kotoisa 25.3.'07.

Puolikas hopeaa
kimaltaa minulle tietä
raapii minua karhea
alaston julmat pimeässä
suojaisassa

Tuulenvire henkäisee
vihertävää voimaa petiin
ikipedin tuoksu raikas
luona karhujen ja susien

Tänne kuulun

Juosten tietäen paikkani
yhtä kaikki tässä mutkassa
vahva tunne rohkeudesta
yltiöpäisestä tunteellisesta
lämpimistä kodeista
joita on yhtä monia

Tänne kuulun

- Sigurd Sabelhjärta

Ajatuksen voimalla

Pidemmän hetken kuluessa, ideaa on eksynyt minunkin mieleeni. Sitä on virrannut ja suoltunut pois, mutta tulevaisuus näyttää vain suuntaa. Tässä osallistumiseni Runotorstain 38. haasteeseen. Siitä onkin jo aikaa.

Ajatuksen voimalla 21.3.'07.

Ei kättä hyväilemässä
kynät itkevät
paperi kellastuu
mustekin jo kuivunut
eipä ole kirjailijaa nojautumassa

Kaapin paikka on tässä
harteva kun parempi niin
seinässä urat kuluneesta
siihen se sittenkin

Tiskeistä huolta
ajatus vain ja
nautin viiniä
mahtavat ideatkin paremmin
syvennyn mietintään
pukeutua sanoiksi

Voimilla ajatusten

-Sigurd Sabelhjärta