Numero 13. Runotorstaille omattu
Inspiraatiohulluus
Pinnallani on onnea
missä melankolian maa
vanha aristokraatti sävelsi
seitsemännessä merensuunnassa
jo kuluneen proosan
Sen pinnan pohjalla, alla
puhuttiin seinille lauluista
uskoen niiden jonninjoutavia
Tuhatpäin rävellyksiä
sairas lemmikkini
surusi on onnesi nyt
totu sen elämiseen
Älä tee tiedettä
elämässä vain ajatuksen makua
-Sigurd Sabelhjärta
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Teksteissäsi on jännitteitä, sisäisiä ristiriitoja. Ne loistavat sateenkaaren väreissä polaroivilla laseilla katsottuna.
harmaiden päivien kliseisen kultuisista reunoista. siitä, miten äärilaitatunteisiin kuuluu tiettyä hulluuta. mykkä olo, etten ymmärrä eikä tarvitse, koska kuvasi ovat niin maistuvia.
viimeisen säkeistön tiede/ajatus erottelua en ehkä täysin ymmärrä. eivätkö ne ole jotenkin samaa juurta..
Post a Comment